Ihoni ei palanut.
Sauna syttyi, mutta lämpeni.
Pojat palasivat.
Ja Retuperän WPK palaa aina, joka vappu.
Tällä kertaa vietin vapun omalla pihalla, en edes grillaten vaan moussakaa ja salaatteja syöden. Elämää kuunnellen ja kulttuurin monitahoista kehitystä tunnustellen.
Minulle vappu on Valborgin päivä, (http://www.newadvent.org/cathen/15526b.htm) ja sitten ylioppilasjuhlinnan riemu. Jota myös kaiholla muistelen. YL ja RWPK.
Siihen ei kuulu työväenliikkeen ilmeistä nostalgiaa herättävät marssit ja laulut. Ei Internationaali. Ei punaisten sysimusta viha. Eikä kenenkään valkoinen uho. Rauhassa yritettään elellä.
Mutta siihen kuuluu joka vappu enemmän jokin syvempi oikeudenmukaisuuden vaatimus. Kohtuullisuuden. Tolkullisuuden. Kuten Ikaalisissa, isäni kotipitäjässä, kuulin sanottavan: "Tolkku se on tolkuttomuudessakin oltava". Ei liikaa eikä liian niukasti, ei ylitsevuotavasti eikä ketään puutteeseen jättäen. Niin syntyy hyvä yhteiskunta. Ja siihen on yhä pidempi matka.
Ja toki siihen kuului tänä vappuna Angry Birds ilmapallo. Kiitos Mikulle, että pakotit sen ostamaan. Pistetään se sitten tyhjentyneenä kaapinperälle ja myydään hyvällä hinnalla parinkymmenen vuoden päästä! Myös nostalgialla on uusi hintansa.
Mutta huonolla yhteiskunnalla se on hirmuinen.
