Tämä valo

Tämä valo ei kerro pojille mitä kello on. Ihan oikeesti, ei.

Tänä aamuna sain herätellä molemmat, syvästä unesta, noin 7:15. "Hei teillä on kasin aamu", "Aina sä sanot kasin aamu" ja peitto otsalle. Tämä oli vuoden ensimmäinen herättäminen. On siis valoisaa. Siis edellisenä iltana oli ja tulee olemaan.

Kun esikoinen syntyi 8.11 sujuivat nukkumaanmenot loistavasti aina vappuun asti. Sitten alkoi pinnasängystä, sängystä ja epätoivoisimmillaan vaunuista putoilu. Yöt eivät nukuttaneet. Parempi oli käpyjen keskellä kuin makuuhuoneessa. Ja aina sen jälkeen rajana on ollut vappu, tuo ylioppilaiden valvomisjuhla. Siis valvomaan, oi veljet käykää, suuri tehtävä meillä on!

Taas meillä valvotaan, nyt on naapureiden kersat mukana juhlissa. Sekä IRL että online.

Kai meen kertoon pojille mitä kello on. Ihan oikeesti. on.

Tehokasta peliaikaa

Juuri nyt on käynnissä Suomi - USA peli. Siinä pelataan tehokasta peliaikaa.

Erosin muinoin YLE:n "homoillan" jälkeen YLE:stä. Protestina YLE:n tai ainakin Tohlopin surkealle journalistiselle tasolle. Sen jälkeen meillä ei ole televisiota katsottu, paitsi DVD:n ja pelikonsolien näyttönä. Siksi nytkin olen vapaa kirjoittamaan.

Oletan, että minulla on tämän talon ja puutarhan kanssa tehokasta peliaikaa jäljellä reilut kaksikymmentä vuotta. Sitten siirryn parhaimmillaan neuvovaksi johtajaksi. Se ei ole paljon, ei todellakaan. Tuo rakennustelinekin on ollut samassa paikassa 3 vuotta. Siis yli kymmenen prosenttia.

Toisaalta talo on ollut 120 vuotta (siis 120 prosenttia, kai?) ja pari vuotta sitten pieninä taimina siirtämämme kriikunat ovat jo puun paksuisia, tyrnit hipovat taivasta ja vuorijalavat ylittävät talon. Puutarha elää kanssani, myös talo.

Tammia en näe suurina. Näen ehkä parhaimmillaan siinä vaiheessa, kun niiden oksisto alkaa vasta heikosti varjostaa tammilehtoamme. Hidaskasvuisia.

Tehokas peliaika riittää.

Multaa

Kynsien alla.
Jaloissa.
Lattioilla.
Maassa.
Kissan jaloissa.
Ruukuissa.
Pojissa.

Tänään täyttyi piha-allas ja samalla lämpeni sauna. Saadaan mullat pojista pois. Lämpötilaeroa takasin heille 80 astetta, Lohjan pohjavedestä syvästä kaivosta täytetty allas on tuoreeltaan kuin tunturipuro. Vesi tuoksuu kirkkaalta!

Myös riippumatto palasi Antonovkan ja Ananaskanelin väliin. Kesä on tullut.

Kuljin koko päivän oksasakset ja voikukkarauta käsissä. Kädet ovat verillä, ahavoituneet, känsillä,  ja ruskettuvat kuin kett. Mansikkamaa syntyi ihan itsestään, mansikat olivat levinneet salaa rönsyillä hyvään uuteen multaan.  Mutta talo ei maalaudu itsestään, ei niin millään. Niinpä tuin mansikkamaaprojektia.

Tämä tontti on ollut hevoshakana lähes 600 vuotta,  sitten rakennettiin talo yli vuosisata sitten.
Multaa siis riittää, asumme kai hevonpaskan päällä.