Sadetta tanssitaan. Sitä kirotaan. Ja odotetaan.
Hetki sitten vein kouluttautuvat taimet katokseen pakoon sadetta. Niin tulivat pojatkin sisälle. Kissa löytyi kylpyhuoneen lattialämmitykseltä. Kaikki sateenkestämätön oli suojassa.
Tällä paikalla Lohjanharjun etelärinteellä sateet tulevat runsaina, lumena tai vetenä. Tähän harjunseinään mereltä tulevat kosteat ilmamassat törmäävät ja valuvat alas meidänkin pihaan. Ylempänä harjulla ne syöksyvät rinteeseen ja muuttuvat pohjavesiksi ja orsivesiksi (http://cc.oulu.fi/~ejeronen/research/herodot/tyot/Papinj/orsivesi.htm). Näistä orsivesistä pihamme puut saavat veden, ja se vesi ei ole ehtynyt. Vaikka olisi kuinka kuiva kesä orsivedet pysyvät.
Tuollaisesta en tiennyt kun talon ostin. Vasta kun viiden metrin syvyydessä kaivuukuopassa hiesukerroksesta punkeva suihku sai kysymään mestarilta että mitäs tämä on, tajusin että elämän harvinainen edellytys, puhdas ja ravinteikas vesi virtaa hitaasti allamme. Ja me otamme siitä osamme. Niistä kuutioista ei tarvitse maksaa.
Kaikki virtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti