Ertyisesti työatkalla huomaa kuinka hienon kodin on luonut. Nyt olen Roomassa, konferenssissa.
Mutta OK. Kotona puutarha on uuvuttavan iso. Talossa liikaa tavaraa ja sekin kaikki ... hmmm epäjärjestyksessä. Ihmiset ovat välillä suorastaan hankalia. Autokin on korjaamolla.
Mutta että tämä istuminen. Ja jos ei istuta niin gruppamatkaillaan. Kuka haluaa jonnekin ja toinen jotakin, kolmatta odotetaan. Ja loput valittavat. Tai sitten vaan istutaan. Ja kirotaan kun jotkut nörtit pistävät kolme laitetta yhtäaikaa salin wifiin ja tukkivat liikenteen sitä monistamalla. Vähän kuin kotona, kun esikoinen valloittaa pleikkakolmosellaan kaikki 40 megaa. Missä kauppaan lähtemiseen voi kulua 30 minuuttia kun sovitaan mihin, kuka ja mitä lopulta ostetaan.
Jasmikkeen tuoksu leviää ilmaan, rhodot kukkivat ja 1. kirsikan raakileet kasvavat 2. pihan aprikoosipuun hedelmät putoavat kypsinä maahan. Valitse loppu itse.
Mutta paratiisiin kuuluisi kyllä kissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti