Niitä on joka paikka täynnä. Kaikki kauko-ohjattavat kulkupelit on kaivettu esiin. Samoin kaikki kesken jääneet tai muuten vain kokoamattomat koottavat.
Aivan jokaisella pöydällä. Kyllä, niitä on aivan jokaisella pöydällä. Vuosikymmen sitten naureskelimme, että mihin ihminen voi tarvita yli kahtakymmentä pöytää. Pidin itseäni pöytineni hiukan vinksahtaneena tai ainakin outona. Nyt ymmärrän mihin niitä tarvitaan.
Kuin mustana spagettina kaiken tämän yllä makaa latureiden johtoja, kameroiden kaapeleita ja ties mitä piuhoja. Konepöydät täyttyvät kaikkien näiden jälkeen vielä kaiuttimista, langattomien näppisten vastaanottimista ja kännyköistä. Ja kaikissa on liittimet erilaisia. Kamerankin liitinjohto tietokoneeseen oli ilmeisen uniikki, kun johtoröykkiöstä ei löydy sille korvaajaa eikä siis löydy sitä itseäänkään.
Siirryn nyt raivaamaan ruokasalin pöydälle tilaa syödä, sitten varmaan raivaan olohuoneen kahvipöydälle tilan kupille. Jos sää olisi parempi siirtyisin kokonaan huvimajaan.
Siellä pöytä on vielä talven jäljiltä aika tyhjä. Ei kun siellä kuivuu savustin pesun jäljiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti