Pihakierros on nimi sille, että otan avainnipun taskuuni ja kierrän pihan. Lukitsen ne ovet jotka lukita täytyy, katson että auto on myös lukossa, että kaivopummppu ei jää käymään yöksi, että mitään kastuvaa ei jää yöhön.
Sillä kierroksella haistelen illan. Tunnen tuulen ja aavistan sään. Arvelen valon. Käsissä on mullan kosteuden koettelua, jalat usein hieman kasteesta kosteat. Tarkistan onko autotallissa koulureppuja, valoja ja muuta varastettavaa. Tänään kuopus teki kyllä tuon! Senkin oven lukitsen, se on vaikea lukittava, ovea pitää nostaa että lukon kieli menee paikalleen.
Joskus unohdan kierroksen kokonaan, joskus jotain unohtuu kierrokselta.
Mutta talo on pysynyt paikallaan paljon yli sata vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti